Mikä on halvin nettiliittymä kotiin, matkalle tai tablettiin?

Kerro mihin tarvitset nettiä.

Kotiin
Matkalle
Tablettiin
Mokkulaan
Tarvitsetko nettiliittymän valvontakameraan, riistakameraan tai esimerkiksi koiran tutkapantaan?
Katso laitenetit

Vertailussa mukana

Kotiin tarvitaan nykyään jo lähes aina jonkinlainen nettiliittymä. Valinnan varaa kuitenkin riittää melko reippaasti, joten ongelmaksi saattaa muodostua mikä nettiliittymä olisi juuri minulle se paras. Tällä sivulla koitamme löytää sinulle oikean liittymän, jolla arjen perustarpee hoituvat edullisesti sekä nopeasti.

Tutustu parhaimpiin nettiliittymiin alapuolelta:

DNA Liikkuva 5G 1000M
Aloitusmaksu 4.9
44.9/kk
1000 Mbit/s

Rajaton netti kotimaassa

20 Gt/kk EU:ssa

Loisto netti kotiin ja matkalle

DNA Liikkuva 5G 400M
Aloitusmaksu 4.9
31.9/kk
400 Mbit/s

Rajaton netti kotimaassa

20 Gt/kk EU:ssa

Loisto netti kotiin ja matkalle

DNA Liikkuva 4G 200M
Aloitusmaksu 4.9
25.9/kk
200 Mbit/s

Rajaton netti kotimaassa

15 Gt/kk EU:ssa

Nopea netti useammallekin laittelle

DNA Liikkuva 4G 100M
Aloitusmaksu 4.9
24.9/kk
100 Mbit/s

Rajaton netti kotimaassa

Hyvä perusnetti kotiin tai matkalle

Tablettiin tai mokkulaan

DNA Dataprepaid
Aloitusmaksu 0
24.9/kk
300 Mbit/s

Rajaton netti kotimaassa

Lataa tarpeen mukaan

DNA Tablettinetti 4G
Aloitusmaksu 4.9
2.9/kk
50 Mbit/s

Rajaton netti kotimaassa

Maksat vuorokausimaksun 0,99 €/vrk vain jos käytät nettiä

Loistava netti tablettiin

MOI Rajattoman reilu
Aloitusmaksu 3.9
18/kk
100 Mbit/s

Rajaton netti kotimaassa

Nopea edullinen netti kotiin tai matkalle

Loistava netti tablettiin tai mokkulaan

Myös nämä saattavat kiinnostaa sunua:

Vinkit parhaan nettiliittymän valitsemiseen kotiin

Nettiliittymän vertailu kotiin on yksi nykykotitalouden tärkeimmistä sopimuksista sähkösopimuksen ja kotivakuutuksen ohella. Nämä kolme sopimusta ovat myös sellaisia, joissa kuluttaja voi itse päättää, minkä toimijan valitsee. Toisin on esimerkiksi vesiyhtiön valinnassa, joskin lähes kaikki Suomen suuret vesiyhtiöt ja -osuuskunnat ovat kaupunkien ja kuntien omistamia. Vaikka aikaisemmin myös tietoverkot ja myös suurimmat matkapuhelinverkot olivat julkisessa omistuksessa, nykyään kaikki Suomen teleoperaattorit ovat yksityisessä omistuksessa. Suurimmat näistä ovat myös pörssiyhtiöitä.

Suomessa tämä kilpailun avaaminen ja operaattorien yksityistäminen kesti noin 15 vuotta, ja tämä on ollut omalta osaltaan hyvä asia myös kuluttajille, sillä hinnat ovat kilpailun myötä tippuneet. Teleoperaattoritoiminta ja nettiliittymien tarjoaminen onkin todella kilpailtu toimiala Suomen lisäksi muuallakin maailmassa, ja kuluttajan on helppo tehdä huomattavia säästöjä vertailemalla erilaisia nettiliittymiä kotiin. Suomessa kotiin tarkoitettuja nettiliittymiä tarjoavat isot teleoperaattorit, eli Elisa, DNA ja Telia. Lisäksi on muutama pienempi yritys, jotka tarjoavat palvelu-, tai virtuaalioperaattoreina erilaisia älypuhelimiin tarkoitettuja liittymiä, jotka luonnollisesti sisältävät myös datapaketin netin käyttöön.

Kiinteä laajakaista kotiin

Kiinteä laajakaista on monelle elinehto, ja monet eivät voi edes kuvitella omaa tai perheensä asuntoa ilman kiinteää laajakaistaa. Tavallisesti kiinteä laajakaista tunnetaan WLAN-verkosta eli Wi-Fi:stä, jonka olemassaolon huomaa vasta siinä vaiheessa, kun se ei toimi. Välillä tämä voi johtua huonosta kaapeloinnista tai ongelmasta tietoverkossa, mutta yleensä kyse on ongelmista palveluntarjoajan ja laitteen, kuten reitittimen tai mokkulan kanssa. Tällöin voi olla hyvä vaihtoehto tarkastella eri palveluntarjoajia. Myös jos oman kodin kiinteä laajakaista tuntuu liian kalliilta, kannattaa rohkeasti kilpailuttaa palvelu, sillä tällä tavalla on mahdollista säästää huomattavasti. Nettiliittymän vertailu kannattaa aloittaa perusasioista.

Tärkeintä on toki tiedustella ensin, mitkä voisivat olla vaihtoehdot, sillä kaikki operaattorit eivät tarjoa kiinteää laajakaistaa Suomen joka kolkkaan. Valitettavasti erityisesti, jos asut haja-asutusalueella, voi olla mahdollista, että et saa liittymätarjouksia kaikilta eri toimijoilta, sillä joillain teleoperaattoreilla on tietyillä alueella luonnollinen monopoli. Toinen vaihtoehto on, että palvelua ei ole lainkaan saatavilla, jolloin tulee turvautua mobiililaajakaistaan. Toinen selvitettävä asia kaikissa nettiliittymävertailussa on tietysti se, kuinka paljon sille on käyttöä. Tämä kannattaa laskeskella suoraan edellisistä nettilaskuista, joista näkee helposti, mistä kaikesta palvelussa oikeasti maksaa, vai tuleeko sitä maksaneeksi esimerkiksi lisäpalveluista, joita ei edes käytä.

Joskus voi olla, että omassa kodissa on vuosia vanha liittymä, jota ei vain syystä tai toisesta ole ikinä tullut vaihtaneeksi, mutta joka toimii todella hitaasti. Lisäksi modeemi voi olla pitkän käytön jälkeen siinä pisteessä, että sekin pitäisi vaihtaa. Erilaiset nettipalvelut käyttävät dataa eri tavalla, mikä kannattaa ottaa huomioon liittymävertailussa. Jos esimerkiksi nettiä käytetään pelkästään lähinnä uutisten lukemiseen, ei ole välttämättä järkevää maksaa monen sadan megan kiinteää laajakaistaa kotiin. Liittymävertailu tulee siis suhteuttaa siihen, mitä netissä tehdään. Voi myös olla, että kiinteää laajakaistaa ei tarvitse kotiin, jos hyvin toimiva WLAN-verkko on jo työpaikalla. Ota nämä asiat huomioon laajakaistaverkkoa hankkiessa:

  • Suomessa toimivat laajakaistaliittymät ovat suhteellisen edullisia
  • Hinnat vaihtelevat noin 10 eurosta 80 euroon riippuen omista tarpeista
  • Laajakaistaliittymän hankkimiseksi tulee tarkastaa, onko kodissasi käytössä kaapeli vai valokuituverkko
  • Kysymyksiin saat apua myös suoraan teleoperaattoreilta

Halvin nettiliittymä monelta eri operaattorilta

Telialla on useita erilaisia kiinteitä laajakaistapalveluja kotitalouksille, joita markkinoidaan yleisesti nimellä Telia Laajakaista. Tavallisen Telia Laajakaistan saa tilattua 10 megan nopeudesta jopa yhden gigan kaapeli- ja valokuituverkkoon. Valokuituverkko on Telian tarjoamista laajakaistaliittymistä kaikkein nopein, mutta sen saatavuuksissa voi olla eroja eri paikkakuntien välillä. DNA tarjoaa laajakaistaliittymiä nimellä DNA Netti, ja laajakaistasta on saatavilla kolme eri versiota: DNA Netti, DNA Netti + TV Hubi, ja DNA Netti + Matkanetti. TV Hubi-lisäpalvelu on tarkoitettu erityisesti TV-viihteen ystäville, kun taas matkanetti tarjoaa mahdollisuuden kotiliittymän lisäksi surffaamiseen myös kodin ulkopuolella. Elisa taas tarjoaa laajakaistapalveluja sekä Elisa Viihteeseen yhdistettynä että erillisenä pakettina, Saunalahti Laajakaistana.

Mokkula

Mokkula on käytännössä mobiilinetillä toimiva modeemi, josta kuitenkin käytetään hienompaa nimitystä reititin. Mokkula on se muovisen saippuakotelon näköinen väline, joka jää helposti pölyttymään kaappiin, jos ei tiedä, mitä sillä tekee. Muutama vuosi sitten nimittäin monien kiinteiden nettiliittymien kylkiäisiksi tarjottiin mokkulaa, jossa ei kuitenkaan ollut erillistä SIM-korttia yhteyden luomiseksi. Nykyään mokkuloita ostetaan erillisenä tuotteena, ja pääasiassa mokkulan etu on siis mobiiliyhteyden luominen lähes missä tahansa, jossa verkko on saatavilla. Suomalaiset luultavasti hankkivat eniten mokkuloita erityisesti kesätoimistolleen, eli mökille. Parhaimmillaan mokkulaa voidaan käyttää usealla eri laitteella, kuten tietokoneella, tabletilla tai älytelevisiossa.

Mokkuloita tarjoavat kiinteiden nettiliittymien tapaan kaikki kolme suomalaista puhelinoperaattoria, ja niiden vertailu on helppoa, joskaan kaikki mokkulat eivät ole samanlaisia. On esimerkiksi erilaisia mokkuloita liikkuvaan käyttöön ja yksittäisille tai monille eri päätelaitteille. Myös mokkulan käyttötapa vaihtelee, sillä mokkula voi toimia langattoman Wi-Fi:n tai USB-liitännän kautta, joskus myös verkkokaapelina tunnetun Ethernetin kautta. Jotta mokkula toimii, siihen tarvitsee ostaa siis erillinen laajakaistaliittymä, jonka SIM-kortti asennetaan mokkulaan täysin samalla tavalla kuin mihin tahansa älypuhelimeen. Nykyään tavallisten kuljetettavaksi tarkoitettujen mokkuloiden lisäksi on myynnissä myös erilaisia kiinteitä mokkularatkaisuja, jotka voivat olla hyvä vaihtoehto erilaisiin tarpeisiin.

Talossa käytettävät kiinteät mokkulat käytännössä korvaavat kiinteän laajakaistaverkon silloin, kun omaan taloon ei ole saatavilla liittymää, tai toisaalta, jos et halua maksaa kahdesta eri netistä, eli oman kodin kiinteästä laajakaistasta ja erillisestä mobiilinetistä mökille. Ulkomokkulat, eli talon ulkopuolelle asennettava antenni ja siihen yhdistetty mokkula ovat hyvä ratkaisu silloin, kun etsit sopivaa laajakaistaratkaisua esimerkiksi kesämökille. Tällaisissa kiinteämmissä mokkularatkaisuissa on myös erillinen antenni, joka auttaa mokkulan käytössä katvealueella. Toisekseen ulkomokkula voi muutenkin luoda paremman yhteyden kuin sisälle asetettu antenni. Suomalaisista teleoperaattoreista Telian nettikaupassa mokkulat tunnetaan yksinkertaisesti nimellä reititin, ja kaikissa nettikaupoissa mokkuloita mainostetaan myös erikseen ostettavina.

Sisältääkö halvin nettiliittymä myös mokkulan?

Yleensä liittymäpaketissa mokkulan saa ikään kuin kaupan päälle, ja niiden hinnat erikseen ostettuna voivat vaikuttaa kalliilta. Esimerkiksi Huawein langaton 4G-reititinmalli maksaa Telian nettikaupassa erikseen ostettuna 120 euroa ilman liittymää. Samalla hinnalla voi käytännössä ostaa myös halvemman älypuhelimen, joka toimii reitittimenä hyvin ainakin muutamalle laitteelle. Myös DNA:lta voi ostaa mobiilireitittimen erikseen, jolloin esimerkiksi DNA Kotimokkulan hinta on kertamaksuna 185 euroa. Ulkoantennilla varustetulla kotimokkulalla on hintaa 299 euroa. Elisalla on teleoperaattoreista kaikista laajin valikoima erilaisia mokkuloita tunnetuimmilta kehittäjiltä, kuten Huaweilta, Netgearilta ja ZTE:ltä, ja niiden hinnat liikkuvat 100 euron ja 350 euron välillä kertahintaisena. Useimmiten mokkuloista tehdään 36 kuukauden sopimus.

Mobiililaajakaista – näin valitset oikean mobiililaajakaistan

Mobiililaajakaista on nykyään suomalaisten käytetyin ratkaisu olla yhteydessä verkkoon. Suomalaiset käyttävät järkyttävän määrän mobiilidataa kansalaista kohden, ja esimerkiksi Viestintäviraston tilastojen mukaan vuoden 2018 elokuun ja joulukuun välisenä aikana matkapuhelinverkon laajakaistaliittymissä, eli mobiililaajakaistalla, virtasi dataa 26 gigaa jokaista suomalaista kohti. Suomi onkin langattomien verkkojen levinneisyydessä yksi tilastojen kärjessä olevista valtioista. Mobiililaajakaista toimii Suomessa lähes kaikkialla, pois lukien katvealueet. Useita 3G- ja 4G-verkon tukiasemia löytyy nykyään myös syrjäseuduilta. Voikin olla siis hyvin vaikea päättää sitä, minkälainen mobiililaajakaistaliittymä kannattaisi hankkia. Mobiilinetti kannattaa valita oman tarpeen, toisin sanoen puhelimen tai muun laitteen käytön perusteella.

Tärkeintä on pohtia sitä, mitä puhelimella oikeastaan tekee. Jos käytät puhelinta vain esimerkiksi Whatsapp-viestien lähettämiseen ja satunnaiseen nettiselailuun, tai esimerkiksi karttapalvelujen ja navigaation käyttöön, riittää sinulle ihan tavallinen perusnetti, joka on alimmillaan nykyään 100 megaa. Tällaisesta mobiililaajakaistaliittymästä tulee maksaa noin 20 euroa kuukaudessa kahden vuoden määräaikaisella sopimuksella puhelinoperaattorista riippumatta. Nykyään useimmilla puhelimen netin käyttö on yleisempää kuin itse puhelimen käyttö tavallisiin puheluihin tai tekstiviesteihin. Tämän ovat huomanneet myös teleoperaattorit, jotka tarjoavat mobiililaajakaistaliittymiä hyvin samanlaisilla hinnoittelumalleilla niille, jotka haluavat pikkunetin, mutta rajattomat puhelut ja viestit, ja niille, jotka haluavat nopeamman netin, mutta maksaa erikseen puheluista ja tekstiviesteistä.

Halvin nettiliittymä sopii moneen eri tarkoitukseen

Matkapuhelimiin ja mokkuloihin käytetyn mobiililaajakaistan lisäksi teleoperaattorit tarjoavat myös kapeampikaistaisia nettiliittymiä erilaisiin tarpeisiin sitä mukaa, kun erilaiset laitteet ovat tulleet sopiviksi liittää verkkoon. ällaisia laitteita voi olla esimerkiksi koirapanta, valvontakamera tai riistakamera, ja tulevaisuudessa vaikka oma jääkaappi. Tällaiset kevyen käytön mobiililaajakaistaliittymät voivat olla esimerkiksi yhden tai kahden megan suuruisia, ja niistä tulee maksaa 1-10 euroa kuukaudessa. Riippumatta siitä, minkä palveluntarjoajista valitset, luultavasti mobiilinettisi toimii missä asutkaan. Esimerkiksi DNA:n verkkokattavuus on yli 99 prosenttia siitä alueesta, jossa suomalaiset asuvat. Sama kattavuusosuus esimerkiksi Telialla on 96 prosenttia. Suurin osa kattavuusongelmista muodostuu yksittäisistä maanmuodoista ja raja-alueista.

Jos mobiilinettisi ei kata asuinaluettasi, kyse on siis luultavasti vain huonosta tuurista. DNA tarjoaa mobiililaajakaistaa erilaisilla palvelupaketeilla, joissa nettien nopeudet vaihtelevat alle yhdestä megasta aina maksiminopeuteen, ja hinnat vaihtelevat noin kahdeksasta eurosta 50 euroon. Suomen edullisin mobiililaajakaista lienee DNA:n tytäryhtiönä nykyisin oleva Moi Mobiili, jonka 100 megan netti maksaa 18 euroa kuukaudessa. Samalla megamäärällä esimerkiksi Telian mobiililaajakaistaliittymä maksaa vähintään 24,90 euroa kuukaudessa, ja Elisallakin hieman Moin liittymää enemmän. 100 tai 200 megabitin netti toimii aika hyvin myös vakavassa viihdekäytössä, eli jos katsot paljon liikkuvaa kuvaa puhelimella. Suurempimegaisia liittymiä voi harkita, jos puhelinta käyttää esimerkiksi paljon kansainvälisiin videopuheluihin.

Halvin nettiliittymä läppäriin ja tablettiin?

Nettiliittymän voi valita myös suoraan siihen kytkettävän laitteen perusteella, ja jos omassa älypuhelimessa on mobiililaajakaista käytössä, usein samanlainen liittymä toimii hyvin myös esimerkiksi tabletissa tai läppärissä. Toisaalta jos tabletti on hyvin vähässä käytössä, voidaan tähän ostaa erillinen todella edullinen netti, ja käyttää tablettia muuten esimerkiksi kotoa löytyvän kiinteän laajakaistaliittymän välityksellä WiFi-verkolla. Tällainen tablettikäyttö toimii hyvin esimerkiksi silloin, jos tablettia käytetään pääasiassa uutisten näköislehtien selaamiseen ja vaikkapa e-kirjojen lukemiseen. Tablettiin voi siis hankkia oman SIM-kortin ja käyttää sitä ikään kuin puhelimena, jolla on oma puhelinnumero, ja jossa toimivat kaikki samat sovellukset kuin älypuhelimessa.

Toinen vaihtoehto on investoida esimerkiksi hieman suurempimegaiseen ja nopeampaan kiinteään laajakaistaliittymään, jonka kaistan leveys riittää yhteen lisälaitteeseen, jolloin tabletin lisäkäyttö ei aiheuta harmaita hiuksia muille netin käyttäjille. Toisaalta jotkut tabletit eivät tue omaa SIM-korttia, joten langattoman WiFi-verkon jakaminen joko mokkulalla tai älypuhelimella on pakollista. Jos tabletti on käytössä ainoastaan mökillä, mutta sen kanssa on käytössä useita muitakin päätelaitteita, kuten tietokoneita tai WiFi:ä käyttäviä älypuhelimia, kannattaa päivittää mökin mobiililaajakaista vastaamaan kasvaneen laitekäytön vaatimuksia. Jos taas käytät tablettia liikkeessä, kannattaa sille ostaa oma laajakaista. Muista nämä asiat, kun etsit kannettavaa nettiä tabletille tai läppärille:

  • Tabletteihin myytävät omat liittymät ovat vain hitaampia puhelinliittymiä
  • Tablettien SIM-kortit ovat saman kokoisia kuin älypuhelimien SIM-kortit
  • Kannettavaan tietokoneeseen myydään myös erillisiä nettitikkuja, jotka saa kytkettyä joko Ethernet-porttiin tai USB-porttiin
  • Ethernet-kaapelin käyttö läppärillä on varmin tapa nopealle netille myös kiinteällä laajakaistalla

Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi Telian Multisim-palvelu, jolla saa oman älypuhelimen liittymään rinnakkaisen SIM-kortin. Tällöin rinnakkaisen SIM-kortin käytöstä tulee maksaa kuukausittain kiinteä kuukausihinta, joka on viisi euroa. Jos haluat netin pelkkään tablettiin, Elisalta löytyy Mobiililaajakaista Tablet 4G, jonka 50 megatavun kiinteän netin hinta on 2,90 euroa kuukaudessa, ja lisäksi 0,99 euroa vuorokaudessa silloin, kun liittymää käytetään. DNA:lla vastaava palvelu on DNA Tablettinetti 4G, jonka hinta on yhtä suuri kuin Elisan liittymässä. Kilpailukykyinen hinta on myös Moi Mobiilin Kuuden euron simmillä, joka sisältää 4 gigatavua dataa per kuukausi, ja maksaa nimensä mukaisesti kuusi euroa kuussa.

Kotikäytössä kannettavalle tietokoneelle kannattaa hankkia kiinteä laajakaistaliittymä, johon kannettava tietokone yhdistetään. Tällainen netti toimii moitteetta ja hyvin esimerkiksi kotitoimistolla tai opiskellessa. Toinen vaihtoehto on hankkia mobiililaajakaista ja mokkula, sillä läppärit harvoin sisältävät omaa reititintä. Joissain vanhemmissa läppärimalleissa on ollut sisäänrakennettu asema omalle SIM-kortille, jolloin läppärin nettiä voi käyttää sellaisenaan missä tahansa. Kolmas ja luultavasti yleisin vaihtoehto on hankkia kunnollinen mobiililaajakaista puhelimeen, ja jakaa netti puhelimesta Wi-Fi-verkkona myös läppärin käyttöön. Tällöin et ensinnäkään joudu hankkimaan erillistä nettiä läppärille, ja toiseksi älypuhelin on aina mukana, joten pääset myös läppärillä nettiin koska tahansa.

Mikä on halvin nettiliittymä?

Jos etsit halvinta nettiliittymää, kannattaa ottaa huomioon, että alan kilpailutilanteen vuoksi teleoperaattorien hinnat harvoin vaihtelevat hirveästi. Toki kaikilla eri teleoperaattoreilla on omat kampanjansa, jotka vaihtuvat useamman kerran vuodessa. Tämä voi olla hyvä keino vaihtaa liittymä halvempaan, vaihtamalla aina halvasta tarjouksesta toiseen. Muutamia euroja pystyy kuitenkin venyttämään myös ihan kiinteistäkin kuukausihinnoista eri liittymätyypeillä. Kannattaa lukea tarkasti pienet präntit, sillä kaikki operaattorit pyrkivät sisällyttämään jonkinnäköisiä sivukuluja asiakkaalle, jolloin he voivat painaa liittymien perushintaa helposti alaspäin. Voit esimerkiksi joutua maksamaan viisi euroa liittymätyypin vaihdosta. Myös avausmaksusta saatetaan veloittaa erikseen, mobiililaajakaistaliittymien tapauksessa kymmenen euroa uudesta SIM-kortista ja kymmenen euroa puhelimitse pyydetystä PUK-koodista.

Ennen kun otat päätä pahkaa edullisimmalta vaikuttavan liittymän, lue siis liittymän käyttöehdot ja liittymäsopimus läpi, ettet joudu maksamaan turhista lisäpalveluista. Kun puhutaan kiinteän hinnan mobiililaajakaistaliittymistä, joihin kuuluu 100 megatavun rajaton netti, kaikista edullisin hinta kirjoitushetkellä on Moi Mobiilin 18 euron rajaton netti. Seuraavaksi edullisin on Elisan kampanjahintainen Saunalahti Mobiililaajakaista 4G Super, jonka kampanjahinta on 18,40 euroa. Tähän tulee päälle Elisan avausmaksu 4,90 euroa, ja 24 kuukauden sopimusjakson jälkeen liittymän hinta on 29,80 euroa. DNA:n halvin 100 megatavun nettiliittymä maksaa 25,90 euroa, ja Telialla vastaava liittymä on 24,90 euroa kuukaudessa.

Taloon tarkoitettujen kiinteiden laajakaistojen hinnat vaihtelevat täysin sen mukaan, missä netin käyttäjä asuu. Jos otetaan esimerkkiosoitteeksi Helsingin keskusta ja Punavuoren alueen Annankatu, DNA:lla pelkkä kiinteän laajakaistan nettipaketti maksaa 29,90 eurosta 44,90 euroon kuukaudessa liittymän nopeudesta riippuen. Telian kiinteä laajakaistaliittymä samaan kiinteistöön maksaa vähintään 31,90 euroa, ja Elisalla edullisin perushinta on 32,90 euroa kuukaudessa. Nämä ovat kuitenkin vain netistä löytyviä hintoja, jotka voivat vaihdella jatkuvasti. Liittymäoperaattoreilla on erilliset myyntikäytännöt suoramyyntiin, kojumyyjille ja nettiin. Nettihinnoista voit saada hyvällä tuurilla vielä kymmeniä prosentteja pois erilaisina kampanjoina ja tarjouksina liittymästä, kytkytuotteista ja jopa vuodenajasta riippuen.

On myös yksi koitettu ja toimivaksi todettu tapa löytää halvin liittymä itselle, joka vaatii vain hieman viitseliäisyyttä ja ehkä ripauksen röyhkeyttä. Kun olet ostamassa uutta laitetta ja kysyt liittymien hintoja, mene tarkoituksella toisen matkapuhelinoperaattorin liikkeeseen asioimaan. Kysy myyjältä, kuinka paljon uuteen laitteeseen maksaa tilata liittymä. Pyydä tarjous hinnasta, ja jos se on alhaisempi kuin nykyisen teleoperaattorisi tarjoama hinta, vaihda liittymä uudelle matkapuhelinoperaattorille. Saat aika varmasti seuraavan parin päivän aikana puhelun puhelinmyyjältä, joka kaupittelee sinulle edellistä liittymämerkkiäsi halvemmalla hinnalla. Tätä halpuutuskeinoa kannattaa kokeilla etenkin mobiililaajakaistaliittymille, mutta se voi hyvin toimia myös kiinteän laajakaistan tapauksessa.

Yhteenveto

Suomen operaattorikenttää hallitsevat kolme suurta matkapuhelinoperaattoria, ja kuten useissa muissakin maissa, liiketoiminta on hyvin keskittynyttä niiden operointiin. Tämä johtuu siitä, että matkapuhelinverkkojen rakentaminen on suhteellisen kallista puuhaa, johon ei ihan jokaisella pk-yrityksellä ole varaa. Suomeen ei myöskään tule uusia matkapuhelinalan yrityksiä, sillä täällä niillä ei ole juuri kehittymistä. Suomalaisten mobiilinetin käyttäminen on käytännössä saavuttanut jo saturaatiopisteensä, ja 99 prosenttia suomalaisista asuu mobiilinetin käyttöalueella.

Kun haluat löytää edullisimman nettiliittymän kotiin, kannattaa siis muistaa, että suurin osa hinnoista on hyvin samanlaisia eri operaattorien välillä. Hyvä syy vaihtaa muutamaa euroa edullisempaan voi olla esimerkiksi edellisen liittymäoperaattorin epätyydyttävä asiakaspalvelu, tai mahdollisten mielenkiintoisten lisäpalvelujen saanti mukaan omaan liittymäsopimukseen. Hintavertailun lisäksi siis tärkeää on myös se, mihin nettiä kotona käytetään. Halvimmillaan sadan megan nettiliittymän saa noin 30 eurolla kuukaudessa.